lauantai 22. joulukuuta 2012

Jotain uutta

Joulun ruokailut ovat aika perinteisiä laatikoita, salaatteja, kaloja. Viime vuonna kokeilin jotain uutta ja se uutuus pääsee tänäkin jouluna ruokapöytäämme.

Tämän herkun  eli kikhernepateen ohjeen nappasin viime vuoden Kotivinkin  Jouluherkut lehdestä. Annos oli tosin niin iso, että puolitin sen ja silti pateella on kokoa.

Ainekset:

2 tölkkiä kikherneitä (380/230 g)

200 g tomaattimurskaa

1 keskikokoinen sipuli

2 valkosipulinkynttä

öljyä kuullottamiseen

1/4 rkl currya

1/2 dl tomaattipyrettä

3/4 dl kookosmaitoa

1/2- 3/4 dl korppujauhoja

1 tl suolaa

1/2 tl jauhettua kaardemummaa


Laita valutetut kikherneet ja tomaattimurska tehosekoittimeen ja aja haluamaasi tasaisuusasteeseen.
Voi myös jyrryyttää sauva sekoittimella.

Kuullota sipuli ja valkosipuli pannulla, lisää curry kuullottamisen aikana

Lisää tomaattipyre pannulle, kuumenna sekoitellen pari minuuttia.

Kumoa sipuliseos tehosekoittimeen ja lisää kookosmaito, korppujauho, suola, kardemumma. Anna seoksen käydä hetki.

Tarkista maku ja laita massa pitkulaiseen vuokaan.

Kypsennä vesihauteessa 200 asteessa noin puoli tuntia.

Kumoa vähän jäähtynyt patee.

Hyvää esimerkiksi notkistetun vuohenjuuston kera.

Taatelikakku

En ole leipomusihmisiä, mutta joulun aikaan on ihan kiva tehdä joitain helppoja leipomuksia ja ilahduttaa perhettä, itse en juuri näitä makijoisia syö.

Siis helppo taatelikakku. Alkupeäinen ohje täältä.


250 g
taateleita ilman kiviä
3 dl
vettä
2 dl
sokeria
200 g
margariinia
2
munaa, voit vatkata niitä vähän
1 tl
vaniljasokeria
1 rkl
kaakaojauhetta
1 tl
soodaa
1 tl
leivinjauhetta
3,5 dl
vehnäjauhoja



Käytän itse kivellisiä taateleita, joten kakun valmistus alkaa taateleiden perkaamisella.

Keitä taateleita, vettä ja sokeria.

Vedä tehosekoittimella sileäksi. (Tämän vaiheen voi jättää välistä, minä tykkään siitä ettei kuoren palasia jää pyörimään suuhun, siksi soseutus).

Jäähdytä hieman ja lisää voi sulamaan taatelimössöön.

Lisää kevyesti sekoitetut munat, vaniljasokeri ja kaakaojauhe

Lisää viimeisenä jauhot joihin on sekoitettu sooda ja leivin jauhe.

Paistetaan 200 asteessa 50-60 minuuttia.

Suojaa kakun pinta foliolla jos se tummuu liikaa.

maanantai 3. joulukuuta 2012

Hyvää ja tiedostavaa kansainvälistä vammaisten päivää!

3.12.  vietetään kansainvälistä vammaisten päivää.
 
Suomi ei ole ratifioinut vieläkään YK:n vammaisten ihmisoikeuksien sopimusta. Sitä odotellessa...


Alla oleva linkistä.
 
 

International Day of Disabled Persons

Kansainvälistä vammaisten vuosikymmentä vietettiin 1983-1992. Tämän vuosikymmenen päättyessä vuonna 1992 YK:n yleiskokous julisti 3:nnen joulukuuta kansainväliseksi vammaisten päiväksi. YK:n yleissopimus vammaisten oikeuksista hyväksyttiin YK:n yleiskokouksessa joulukuussa 2006. Sopimus astui voimaan 3.5.2008, kun yli 20 maata oli ratifioinut sen. Sopimuksessa vahvistetaan jo ennestään vammaisille kuuluvia ihmisoikeuksia, kuten liikkumisvapautta sekä oikeutta laadukkaaseen elämään, koulutukseen ja työssäkäyntiin.
Maailman yli miljardi vammaista henkilöä muodostavat yhden eniten syrjäytyneistä ryhmistä. Vammaisten henkilöiden elämää ja kehitystä vaikeuttaa suuri määrä fyysisiä, oikeudellisia ja sosiaalisia esteitä. Nykyisin vain noin 45 maassa on erityisesti vammaisia henkilöitä koskevaa lainsäädäntöä. Yleissopimus velvoittaa jäsenvaltiot takaamaan myös vammaisille henkilöille kaikki ne oikeudet, jotka on aiemmissa ihmisoikeussopimuksissa vahvistettu kaikille ihmisille kuuluviksi. Keskeisin ajatus sopimuksessa on syrjinnän kieltäminen ja tasapuolisen kohtelun takaaminen kaikilla elämänalueilla.

Tiesitkö, että

  • WHO:n ja Maailmanpankin arvion mukaan maailmassa on yli miljardi vammaista henkilöä, mikä vastaa noin 15 prosenttia koko maailman väestöstä.
  • melkein 20 prosenttia kehitysmaiden väestöstä on vammaisia.
  • maailmassa joka neljännessä kotitaloudessa asuu vammainen, mikä tarkoittaa sitä, että 2 miljardia ihmistä päivittäin on tekemisissä vammaisten kanssa.
  • 80 prosenttia vammaisista elää köyhyysrajan alapuolella.
  • 90 prosenttia kehitysmaiden vammaista lapsista ei käy koulua ja arvioiden mukaan vain joka sadas aikuinen vammainen on lukutaitoinen.
  • vain 3-4 prosenttia kehitysmaiden vammaisista hyötyy tällä hetkellä kehitysohjelmista
(Lähteet: Suomen YK-liitto, Fifida, Suomen ulkoasiainministeriö, Disability and the Millenium Development Goals 2011, World Report on Disability 2011

tiistai 30. lokakuuta 2012

Tarinoita sydämen muistista

 
Tanssiteos kolmelle tanssijalle ja kolmelle pyörätuolille

Teoksen lähtökohtana on ollut tutkia kohtaamista pyörätuolinkäyttäjien kanssa.
Nämä kohtaamiset muodostavat kudelman, jonka keskiössä on liikkeen ilo, jokaisen ainutlaatuisuus ja lopulta se, kuinka ihminen kohtaa ihmisen.
 
 

Koreografia ja tanssi: Henna Hanhineva
Tanssi:Miia Hirsikangas-Haataja, Ulla Kurvinen
Saksofoni:Katariina Alalääkkölä
Puvut ja lavastus: Heidi Kesti

Ensi-ilta La 17.11 klo. 18
Muut esitykset:
Su 18.11 klo. 14
La 24.11 klo. 18
Su 25.11 klo. 14
Oulun Tähtisirkuksella Värtössä, Kurkelantie 2

Liput 14/12/6e
Yli 8 hengen ryhmille liput 10e/hlö

Lipunmyynti ovelta.
Ennakko-ja ryhmävaraukset: henna.hanhineva@gmail.com

Teosta ovat tukeneet Oulun läänin taidetoimikunta sekä Oulun kaupungin kulttuurilautakunta

Kiitos

Kiitos niille 137 ihmiselle, jotka äänestivät minua.
Kiitokset myös kaikille kamppanjassa tukena olleille ja ihanille kanssaehdokkaille.

Nyt vedän henkeä ja mietin vähän elämän suuntia.
Tämä blogi jää kuitenkin elämään. Onhan tämä sivusto minusta, ei pelkästään politiikasta. Tosin se on ollut iso osa elämääni viimeiset neljä vuotta.

lauantai 27. lokakuuta 2012

Viimeinen päivä kamppanjointia

Vasemmalta: Sirkka Timonen, Hanne Koivujärvi, Harri Kononen ja minä
Nyt se on ohi kamppanjointi näiden vaalien osalta. Nyt vain odotellaan huomista. Kyllä jännittää niin omasta kuin kaikkien tuttujen puolesta, jotka ovat ehdokkaina.

Mukavaa on ollut, vaikkakin välillä vähän turhan vilpoista.


 

perjantai 26. lokakuuta 2012

Kulttuuri kuuluu kaikille!

Kun me tahdomme kehittää kulttuuria ja kulttuuripalveluita: mitä oikeastaan tahdomme kehittää? Kulttuuri on siitä ovela kaveri, että siihen liittyvät perinteet yhtä lailla kuin luovuus. Siitä huolimatta, että luovuus on läsnä kaikkialla ja vaikuttaa meissä jokaisessa, pyrkii se piiloutumaan. Samaan aikaan karatessaan määrittelyiltä se vaikuttaa jokaiseen meistä tuottaen joko hyvin tai huonosti vointia. Kulttuuri kuuluu kaikille!
 
Emmekä toisaalta voi sitä (kulttuuria) paetakaan. Mutta minkälainen on se kulttuuri, johon kuulumme ja jossa elämme, ja ennen kaikkea minkälaisia kulttuuripalveluita me kuntalaisina tarvitsemme, jotta ympäristömme tuottaisi enemmän hyvin kuin huonosti vointia?
Kun tahdomme kehittää hyvinvointia kulttuuripalveluiden avulla, meidän on kehitettävä kulttuuriympäristöä. Kulttuuriympäristö on ihmisen muovaama ympäristö, jonka ominaispiirteet ilmentävät kulttuurin vaiheita sekä ihmisen ja luonnon vuorovaikutusta - tavan mukaan, luovasti.
Jokainen meistä tietää minkälainen tekeminen itsellemme on nautintoa ja mikä työtä, toiselle samalla asialla on toinen merkitys - mutta minkälaiset mahdollisuudet eri ympäristöissä on noiden toimintojen tekemiseen ja ovatko mahdollisuudet tasapuoliset, ovat niitä kysymyksiä, joita tapauskohtaisesti ratkotaan. Ihminen on jopa valmis tekemään töitä saadakseen nautintoa Toiset tekevät työnä samaa, mitä toiset nautinnosta ja hiki on tullut molemmilla porukoilla varmaan.
On erittäin tärkeä tiedostaa, että kulttuuriympäristö ei Oulussakaan tarkoita pelkästään Torin rantaa. Se on jokainen ympäristö, jossa liikut. Muistatko tilanteen, jossa sisäinen maailmasi on hätkähtänyt ympäristön muuttaessa sen ilmastoa: kun kauheassa kiireessä olet nähnyt tai kuullut jotain joka sai sinut unohtamaan sen tärkeän asian joka juoksutti? Oletko käynyt katsomassa serkun tytön harrastelijateatterin esitystä siellä kuopalla, eikö ollut mahtava? Me itse teemme kulttuuria ja elämme kulttuuriympäristössä, jolla on merkitystä!
Meidän on huolehdittava, että kulttuuri on jokaisen asia riippumatta osoitteesta, iästä ja yksilön ominaisuuksista.
 

keskiviikko 24. lokakuuta 2012

Pannari

4 dl vehnäjauhoja
1 dl sokeri
1 tl leivinjauhetta
1 tl vaniljasokeria
1 tl suolaa
7 dl"punaista" maitoa
3 kanamunaa
50 g sulatettua voita

Sekoita kuivat aineet, lisää maito ja munat.
Paista levinpaperin päällä uunipellillä 225 asteessa
noin puoli tuntia.

Alkuperäinen ohje täällä

Eilen opittua...


Ei kannata kirjoittaa blogia ja keittää kananmunia samaan aikaan, ei ainakaan ilman munakelloa. Tuli 30 minuutin munia meillä.


Tämä otos on viime pääsiäiseltä

tiistai 23. lokakuuta 2012

Hyvä päivä

Tänään on ollut kaikin puolin huippu päivä. Tämän kirjoittamisen jälkeen voin hyvillä mielin mennä kirja kainalossa pötköttelemään.

Tänään oli ensimmäinen päivä kamppanjoidessa ettei palellut yhtään. Mulla on ollut talvikamppeet niskassa aina Rotuaarilla ollessa, mutta aiemmin on kylmä ottanut enemmän tai vähemmän. Ehkä olen karaistumaan päin. Lämpimästä olosta siis plussaa!

Lämmöllä jään muistelemaa myös  tämän päiväisiä keskusteluja niin äänestäjien kuin kanssa ehdokkaiden kanssa. On palkitsevaa saada kiitosta työstä mitä tekee ja saada vahvistusta ajamilleen asioilleen. Vanhojen ja uusien tuttujen näkeminen on myös aina yhtä hauskaa. Vanhentunut olen kuulemma minäkin :)

Ihmisiä pohdituttaa arjen asiat, hyvä elämä koko sen kaaressa syntymästä kuolemaan. Siksi onkin kummallista että usein vaalikoneissa lapset ja vanhukset asetetaan vastakkain. Nuoret pohtivat vanhustenhoidon tilaa siinä missä opiskelua ja nuorisotyöttömyyttäkin.

Iloa päivään on tuonut onnistuneen kamppanjapäivän lisäksi rakas harrastukseni tanssi. Tanssiharjoituksissa mentiin reiluin askelin eteenpäin ja valmistumassa oleva teos alkaa tuntua todellakin kokonaiselta. (Laitan aiheesta myöhemmin lisää tietoa).

Harjoitusten jälkeen olikin ihana mennä kotiin valmiiseen ruokapöytään ja sen jälkeen ehdin vielä äänestämäänkin.

Hyvä päivä siis!



 

maanantai 22. lokakuuta 2012

Vaalirahoitus

Vaalibudjetikseni näihin vaaleihin olin kaavaillut noin 2000 euroa ja aika lailla se siihen meneekin. Alustavien laskelmien mukaan rahaa menee noin 1700 euroa, joka on omaa rahoitusta lukuunottamatta Vihreiden naisten tukea, joka on vajaa 70 euroa ja tulee mainoksen muodossa. Ennakkoilmoitus vaalirahoituksestani on luettavissa Puolue-ja vaalirahoitusvalvonnan sivuilla.


sunnuntai 21. lokakuuta 2012

Kasvishernekeitto

Tarvitset:

500 g luomuherneitä
1-2 luomusipulia, riippuu sipulin koosta ja omasta mieltymyksestä
1-3 luomuporkkanaa, riippuu porkkanan koosta
luomuvalkosipulia maun mukaan
merisuolaa
(luomukasvisliemijauhetta)
yrttejä esim: lipstikkaa, salviaa, oreganoa, timjamia, rakuunaa
musta-, mauste- ja valkopippuria
vettä


Laita herneet likoamaan edellisenä iltana raikkaaseen veteen.

Seuraava päivä:

kaada herneiden liotusvesi pois
laita herneet kattilaan, pilkottujen sipulien kera
lisää vettä niin että herneet ja sipulit peittyvät, veden määrää lisäillään sen mukaan miten sakeaa/ohutta keitosta haluaa
laita keittymään
lisää mausteet
Vihreiden naisten keittoon käytettiin: kasvisliemijauhetta, musta-, mauste- ja valkopippuria sekä yllä mainittuja yrttejä
kun keitto on keitynyt jonkin aikaa lisää porkkanat
keitä keittoa kunnes herneet ovat kypsiä ja hajoilevat, keittoaika riippuumm. herneiden lionneiduudesta
tarkista makua pitkin keittoa ja lisäile vettä/mausteita tarpeen mukaan
nauti hyvässä seurassa luomunäkkärin ja voin kera unohtamatta kunnon töräystä sinappia

 

Soppaa! Ruokaa! Soppaa!




Eilen Oulun Seudun Vihreät Naiset järjestivät luomuruokatapahtuman.

Tarjoilimme Oulun torilla 75 litraa herkullista luomuhernekeittoa kera luomunäkkileivän.
Bio-välitys  ja Vaasan leipomo toimivat sponsoreinamme. Iso Kiitos heille ja kaikille mukana olleille!

Keiton valmistimme ihan omalla reseptillä. (Laitan sen myöhemmin tulemaan, kotikokin versiona).

Mukana tapahtumassa olivat mm. Maailmankauppa Juuttiputiikki ja Luomu-Pirtti.


Idean äidit: Ritva Yrjänä ja minä
Tykki ja minä

Valmista soppaa

Olavi kuikka, ehdokas ja Juha, aviomieheni

Ehdokkaat 65 ja 38, eli Olavi ja Miia

Vasemmalta: Elina Salow, Maarit Sihvonen, Karoliina Niemelä, Katri Raudaskoski, Ritva Yrjänä, Jenni Pitko, Johanna Kesti, Satu Haapanen, Tanja Petrell

lauantai 20. lokakuuta 2012

Kokonaisvaltainen esteettömyys luo hyvinvointia, osallisuutta ja työtä

 
Kirjoitimme Jouni Qveflanderin kanssa seuraavan kirjoituksen Kalevan vaalikirjoituksiin. Se julkaistiin tänään.
 
Vammaiset, pitkäaikaissairaat, seniori-ikäiset, työttömät jne. lista on pitkä, eivät ole "ammatteja" jotka tulee hoitaa neljän seinän sisään tai "siivota" pois jonnekin marginaaliin. Osallistuminen ja osallisuus kuuluvat kaikille kuntalaisille, myös edellä mainituille ryhmille.
 
Asenteet, niin omat kuin muidenkin, synnyttävät osattomuutta. Heikolla itsetunnolla on vaikea olla osallisena samoin jos toiset sulkevat ulkopuolelle, syrjäyttävät. Esimerkiksi vammaiset ja pitkäaikaissairaat ovat vieläkin syrjässä yhteiskunnassa, vaikka meitä on noin 10 % väestöstä.
 
 
Esteelliset tilat ovat vammaisille ja pitkäaikaisaikaissairaille yksi osallisuuden este. Osallistuminen ei ole vielä osallisuutta, mutta sen pois sulkeminen estää osallisuudenkin. Toinen osallisuuden este vammaisilla ja pitkäaikaissairailla voi olla liikkumisen vaikeus, jos taksikyydit on käytetty ja julkinen liikenne puuttuu tai sen käyttäminen on mahdotonta, on jäätävä kotiin. Myös avustajan ja/tai tulkin puute estää osallistumasta ja sitä kautta osallisuutta.

 
 Huono taloudellinen tilanne luo osattomuutta ja syrjäyttää, jokainen vähävarainen on varmasti saanut kokea sen Vammaisista vain 25 % on osallisena työelämässä. Suurella osalla vammaisista on siis keskimääräistä heikompi tulotaso ja he joutuvat elämään pienellä eläkkeellä ja erinäisillä tuilla pystymättä nousemaan tästä tilanteesta. Myös koulutustaso on keskimääräistä alhaisempi.

 
Vammaisten ja pitkäaikaissairaiden sekä vanhusten osallistumista ja osallisuutta tukevat esteetön rakentaminen joka ottaa huomioon eri vammaryhmät sekä esteetön, toimiva joukkoliikenne. Lisäksi tiedon tulee olla kaikkien helposti saavutettavissa. Näistä toimista olisi hyötyä ihan kaikille. Suomessa on noin 1,2 milj. yli 65-vuotiasta, joilla on valtava hiljaisen osaamisen voimavara Nuoria alle 16-vuotiaita meillä on 1,1 miljoonaa Minkälaisen perinnön ja asenteellisen sanoman me jätämme näille nuorille, joissa on meidän tulevaisuus.

 
Ennaltaehkäisevä työ, tuettu elämänhallinta, yksilön huomioon ottaminen, omien vahvuuksien kartoittaminen ja vahvistaminen ovat asioita joihin tulee tarttua ja joita meidän tulee kehittää tarmokkaasti nyt ja tulevaisuudessa. Meille kaikille kuntalaisille, ihmisille, tulee varmistaa yhdenvertaisen asema yhteiskunnassa tasavertaisena kansalaisena integroitua ja toimia omien vahvuuksiensa kautta.

perjantai 19. lokakuuta 2012

Inhimillisyyttä!

Katsoin YleAreenasta Ari Lehikoisen ohjaaman dokumentin Arvo. Se kertoo sydänlapsiperheen arjesta. Ja se arki ei todellakaan ole helppoa. Erityislapsen vanhemmat joutuvat aina, enemmän tai vähemmän, kamppailemaan lastensa puolesta.

Dokumentti herätti minussa monia tunteita: surua, voimatttomuutta, vihaakin ja ihmetystä siitä mihin maailma koventuvine arvoineen on menossa. Kuka on arvokas ja kenen elämä mielekästä? Mistä perheille saisi apua?

YK:n yleismaailmallisen ihmisoikeuksien julistuksen ensimmäisessä artiklassa sanotaan, että kaikki ihmiset syntyvät vapaina ja tasavertaisina arvoltaan ja oikeuksiltaan. Kuitenkin meillä täällä Suomessakaan, ns. sivistysvaltiossa ihmisarvo ei ole kaikille sama.

Entäpä perheiden auttaminen? Miksi ei olla järkeviä. Jos vanhempaa/vanhempia väsyttää, niin luulisi olevan kevyempiäkin ratkaisuja kuin huostaanotto. Usein on kyse niin tavallisesta asiasta kuin nukkumisesta, jos joskus saisi nukkua yön yhtäjaksoisesti. Yöhoitaja kotiin sillointällöin tulee kunnallekin huostaanottoa halvemmaksi ja on inhimillinen ratkaisu koko perheelle, samoin on siivousavun kanssa. 

Usein kuulee sanottavn, että sivistysyhteiskunnan mittari on se, miten pidämme huolta heikoimmista. Voi vain miettiä mihin suuntaan olemme menossa...







keskiviikko 17. lokakuuta 2012

Kaikki politiikka on vammaispolitiikka

Vanha kirjoitukseni Oulun Vihreiden blogiin:

Esteettömyys nähdään usein kapea-alaisesti, se mielletään yleensä fyysisiin asioihin liittyviksi; luiskiksi, hisseiksi, tuiksi, kahvoiksi jne. Luonnollisesti nämä ovat äärimmäisen tärkeitä asioita, mutta esteettömyys on kuitenkin paljon, paljon laajempi käsite. Se pitää sisällään fyysisen ympäristön lisäksi asenteet, tiedon ja palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden. Puhutaan psyykkisestä ja sosiaalisesta esteettömyydestä. Osa esteettömyyttä on vammaisten ihmisten osallistuminen yhteiskuntaan ja politiikkaan.
Vihreät ovat olleet alusta asti vammaisystävällinen liike. Vihreiden perustana pidetään usein luonnonsuojelua ja ympäristötietoisuutta, mutta vankasti perustassa on myös vammaisaktivismi sekä feminismi ja seksuaalivähemmistöt, yleensäkin moninainen kansalaistoiminta. Vihreillä on siis laaja ja vankka juuristo, josta puolue on kasvanut nykyiseen mittaansa, arvopuolueeksi, jossa vammaiset ovat aktiivisia toimijoita, eivät päätöksenteon passiivisina kohteita. Vihreät ovat myös ainoa puolue jolla on oma valtakunnallinen vammaisjärjestö Vihreät vaivaiset ry.
Asiat ovat riippuvuussuhteessa toisiinsa nähden, kaikki vaikuttaa kaikkeen. Siksi vammaispolitiikkaa ei ole mikään erillinen päätössaareke, vaan kaikki politiikka on vammaispolitiikkaa. Tämän vuoksi on tärkeää saada enemmän vammaisia mukaan päätöksentekoon. Meidän omakohtainen kokemuksemme vammaisuudesta antaa asiantuntijuutta, joka ei ole opeteltavissa muuten, ja jota tarvitaan politiikassa sen kaikilla aloilla ja tasoilla.
Vammaiset eivät ole mikään pieni marginaaliryhmä, joka voidaan ohittaa olankohautuksella, sillä länsimaiden väestöstä noin 10 % arvioidaan olevan vammaisia ja/tai pitkäaikaissairaita. Voidaan myös ajatella, että ihminen on vammainen, jos hän niin itse tuntee. Vamma tai sairaus on vain yksi ihmisen piirre muiden joukossa. Sitä ei tule tarkastella yksilön ”vikana”, sillä vammaisuus on yhteiskunnan kyvyttömyyttä vastata ihmisyyden eri haasteisiin. Huonosti toimiva ympäristö, saavuttamattomissa olevat palvelut ja välittymätön tieto vammauttavat itse kutakin.
Esteetön ympäristö, esteettömyys sen kaikissa merkityksissä ja saavutettavuus takaavat niin vammaisille kuin vammattomillekin hyvät lähtökohdat elää, olla ja osallistua yhteiskunnan toimintoihin. Esteettömyydessä on kysymys ihmisoikeuksista ja ihmisoikeudet ovat luovuttamattomia ja yhtäläisiä, ne kuuluvat ihan kaikille ketään ulkopuolelle rajaamatta.

perjantai 12. lokakuuta 2012

torstai 11. lokakuuta 2012

Teemoja


Kaupunki kaikille!

-Esteetön rakentaminen
-Esteetön joukkoliikenne
-Tiedon ja palvelujen helppo saavutettavuus
-Mahdollisuus vaikuttaa varhaisessa vaiheessa päätöksentekoon




Kulttuuria kaikille!

-Esteetön taide: tanssi, kuvataide, musiikki jne.
-Kulttuuri ja kauneus luovat hyvinvointia 
-Mahdollisuus harrastaa ja kokea omista lähtökohdistaan 

                                          

Aamupäivän ajatuksia

Luontoa tulee suojella, sillä se suojelee ihmistä. Viinivaaran pohjavesihanke tulee unohtaa. Oulu ei saa osallistua Fennovoiman ydinvoimahankkeiden tukemiseen.

keskiviikko 10. lokakuuta 2012

torstai 4. lokakuuta 2012

Kuntavaalit 2012



Olen siis ehdokkaana kuntavaaleissa uuden Oulun valtuustoon numerolla 38.


Teemat ovat vanhat tutut eli esteettömyys, osallisuus, tasa-arvo, yhdenvertaisuus, lyhyesti sanottuna hyvä, ihmisarvoinen ja onnellinen elämä. Muita kiinnostuksen kohteitani ovat luonto sen suojeleminen ja kestävät energiaratkaisut. Lisäksi olen kiinnostunut ruuasta, sen alkuperästä ja tuotannosta.


Sidonnaisuudet ja luottamustehtävät


Oulun vihreä kunnallisjärjestö haastaa kaikki Oulun kuntavaaliehdokkaat kertomaan sidonnaisuudensa. Minulla ei suuren suuria sidonnaisuuksia ole. Olen listannut tähän luottamustoimeni niin nykyiset kuin menneet ja muut isoimmat järjestötoimintaan liittyvät tehtävät.


Rivijäsenenä olen useissakin ei poliittisissa yhdistyksissä mm. Suomen luonnonsuojeluliitossa ja Esteetön ry:ssä.


Olen kaupunginvaltuutettu, Oulun vihreät - Ovi ry:n puheenjohtaja, Oulun vaalipiirin vihreiden hallituksen varajäsen sekä puolue valtuuskunnan jäsen, Oulun työllisyystoimikunnan puheenjohtaja ja Oulun seudun koulutuskuntayhtymän yhtymäkokouksen 2. varapuheenjohtaja. Lisäksi toimin Samanlainen -erilainen vanhemmuus SAMAT –projektin (Kynnys ry:n ja Oulun Invalidien Yhdistys ry:n yhteistyönä toteutettava projekti) ja WEP-Projektin (Oulun Invalidien Yhdistys ry:n avustaja/työllisyysprojekti) ohjausryhmissä.


Olen ollut aikaisemmin hallituksen jäsen Oulun Seudun Vihreissä Naisissa ja Oulun vihreässä kunnallisjärjestössä, puheenjohtajana Oulun kaupungin tasa-arvo toimikunnassa sekä Oulun Invalidien yhdistyksessä ja jäsenenä tarkastuslautakunnassa. Olen myös mukana Kynnys ry:n kehitysyhteistyössä.